Omavalvontasuunnitelma

Yrityksemme on vastuullinen palveluntuottaja  ja haluamme ilmaista arvojamme ja vastuullisuuttamme julkisella omavalvontasuunnitelmalla.

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

 

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA


 

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)

Palveluntuottaja

Yksityinen palveluntuottaja

Nimi: Elisa Hepo-oja

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2982583-1

Kunnan nimi: Helsinki

Kuntayhtymän nimi: Uusimaa

Sote -alueen nimi: Helsinki

Toimintayksikön nimi: JES Palvelut

Toimintayksikön sijaintikunta: Helsinki

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä: Kotipalvelujen tukipalvelut. Henkilöt, joiden toimintakyky alentunut, pääosin vammautunet ja kehitysvammaiset henkilöt. Palveluja myydään myös muille.

Toimintayksikön vastaava esimies

Elisa Hepo-oja

Puhelin

503078118

Sähköposti

elisa.hepooja@gmail.com

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta:

23.8.2017 (Helsinki)


 

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta ja yksilöllistä palvelua henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat apua ja tukea arjessa selviytymiseen. Pääosin asiakasryhmänä ovat vammautuneet ja kehitysvammaiset henkilöt, jolloin huomioimme vammaispalvelulain säädökset sekä muut asiaan kuuluvat lait. Palvelutarjontaan kuuluu henkilökohtainen avustus ja kotisiivous seuraavan jaottelun mukaisesti:


 

1) henkilökohtainen avustus (sosiaalista hyvinvointia edistävää toimintaa: ulkoilu, harrastustoiminta, ruoanlaitto, kauppa- ja apteekkikäynnit sekä muut arjen toimintaan liittyvät työt)


 

2) kotisiivouspalvelu


 

Arvot ja toimintaperiaatteet

Arvojamme ovat laadukas palvelu, asiakaslähtöisyys, osallisuuden edistäminen, yksilöllisyyden kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, yksinäisyyttä vastaan toimiminen sekä yrittäjämielisyys. Punaisena lankana yrityksen toiminnassa on ajatus siitä, että ihminen voi parhaiten silloin, kun hän kokee olevansa arvokas. Jokainen ihminen on myös sosiaalinen; toiset tarvitsevat sosiaalisuutta enemmän ja toiset vähemmän. Sosiaalisten tarpeiden kartoitus ja oikeanlaisen sosiaalisuuden saaminen elämään ovat yksi tärkeimmistä asioista elämän mielekkääksi kokemisen kannalta. Lisäksi uskomme, että jokainen on onnellinen kun saa olla juuri oma itsensä; emme luokittele ihmisiä esimerkiksi iän tai sosiaalisen aseman mukaan vaan näemme asiakkaan yksilönä, jolloin palvelu on sen mukaista. Arvomme näkyvät kaikessa toiminnassamme niin, että ne ovat toimintamme pohjana. Arvot ovat tärkeä ohjenuora myös rekrytoinnin joka vaiheessa.


 

3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskinhallinnan avain yritystoiminnassa on ennalta ehkäiseminen. Riskienhallintaan varaudutaan laatimalla asiakkaille alkukartoitus, jossa palvelun tarve kartoitetaan sekä palvelusopimus. Kartoitukseen kirjataan erikseen ne asiat, jotka yrityksen tulee tietää tarjotessaan palvelua asiakkaalle. Tällaisia asioita ovat asiakkaan terveydentilaan liittyvät oleelliset tiedot, jotka voivat olla tärkeitä avun hälyttämisen kannalta, sekä asuntoon ja työhön liittyvät oleelliset tiedot.

Koska työtä tehdään pääosin asiakkaan kotona, korostuu asiakassuhteen luottamus erityisellä tavalla. Asiakkaan henkilökohtaisia tietoja suojellaan niin, että asiakasrekisteri on salauksen takana tietokoneella ja asiakkaan tietoja tarkastellaan työkäyttöön tarkoitetuilla tietokoneilla. Mikäli asiakastietoja on paperilla, niitä säilytetään lukitussa tilassa. Asiakkaan kotia kunnioitetaan. Kotona ja asiakkaan kanssa toimiessa tulee tietää, miten toimia riskienhallinnan suhteen. Paras tapa ennakoida riskejä on toimia suunnitelmallisesti ja käydä asiakkaan kanssa läpi mahdollisia riskitilanteita. Asiakassuhde onkin tärkeää rakentaa niin luottamukselliseksi, että asiakas sekä hänen läheisensä kokevat turvalliseksi keskustella laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä ajatuksista ja mahdollisista epäkohdista. Riskinhallinnassa työskennellään riskien poistamisen tai minimoimisen hyväksi jatkuvasti, joten asiakkailta sekä työntekijöiltä saatu tieto on kallisarvoista. Tästä syystä keräämme aika ajoin asiakaspalautetta.


 

Riskinhallinnan työnjako

Omavalvontasuunnitelman laatii Elisa Hepo-oja yhdessä työntekijöiden kanssa. Toiminnan laajetessa omavalvontasuunnitelmaa päivitetään uusien työntekijöiden kanssa. Aina kun yritykseen palkataan uusi työntekijä, tutustutaan hänen kanssaan omavalvontasuunnitelmaan. Riskeistä ja turvallisuusasioista raportoidaan aina johdolle ja prosessi käydään uusien työntekijöiden kanssa läpi. Johto kirjaa tapahtuman ja käsittelee sen työntekijän ja tarvittaessa asiakkaan kanssa. Turvallisuuden edistämiseksi ryhdytään aina toimiin.

Ensiarvoisen tärkeää on luoda sellainen yrityskulttuuri, jossa työntekijöiden on helppo puhua ja tuoda esiin havaitsemiaan tai kokemiaan epäkohtia. Toinen tärkeä asia riskienhallinnassa on henkilökunnan koulutus turvallisuusasioissa. Näillä keinoilla epäkohtiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti riskien minimoimiseksi tai poistamiseksi. Virheistä pyritään aina oppimaan. Edellä mainitut toimenpiteet mahdollistavat laadukkaamman palvelun tarjoamisen asiakkaalle, sekä myös viihtyisän ja turvallisen työpaikan työntekijälle. Työntekijät otetaan riskienhallinnan suunnitteluun mahdollisimman paljon mukaan.


 

Riskien tunnistaminen ja käsitteleminen

Riskeistä keskustellaan työntekijöiden kanssa. Henkilökuntaa neuvotaan raportoimaan havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit johdolle joko suullisesti tai kirjallisesti. Tämä tulee tehdä mahdollisimman pian jotta asia voidaan kirjata, analysoida ja raportoida. Asiasta ohjeistetaan jokaista työntekijää.

Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan niiden tullessa johdon tietoon. Tilanteet kirjataan ylös ja analysoidaan yhdessä työntekijän ja tarvittaessa asiakkaan kanssa. Haittatapahtumat dokumentoidaan siihen varattuun tiedostoon. Haittatapahtumat pyritään käsittelemään asiakasta tyydyttävällä tavalla. Mikäli tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta ja tarvittaessa hänen omaistaan informoidaan korvausten hakemisessa.


 

Korjaavat toimenpiteet

Yrityksessä reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin ja laatupoikkeamiin heti. Tästä syystä on tärkeää, että henkilökunta on tietoinen raportoinnin tärkeydestä. Korjaavat toimenpiteet päätetään kun haittatapahtuma tai laatupoikkeama on kirjattu ja siitä on keskusteltu asianosaisten kanssa. Korjaavalla toimenpiteellä pyritään ehkäisemään vastaava tapahtuma jatkossa. Olennaista on selvittää haittatapahtuman syyt ja tätä kautta työstää ennaltaehkäisyä. Korjaava toimenpide voi olla toiminnan konkreettinen muuttaminen tai hyvitys asiakkaalle, mikäli keskustelun tuloksena huomataan, että yrityksen toiminnassa on ollut puutteita tai palvelu ei ole vastannut laatua.    


 

Muutoksista tiedottaminen

Työskentelyn muutoksista ja turvallisuusasioista tiedotetaan henkilökunnalle yhteisissä kokouksissa tai vaihtoehtoisesti henkilökohtaisen keskustelun kautta. Muille yhteistyötahoille lähetetään tarpeellista tietoa kirjallisena.


 

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

​Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt jatkossa. Aluksi Elisa Hepo-oja vastaa omavalvontasuunnitelmasta.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Elisa Hepo-oja, 050 307 8118


 

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään silloin, kun toiminnassa tapahtuu laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Esimerkiksi mikäli vastuuhenkilö muuttuu tai kun työntekijämäärissä tulee merkittäviä muutoksia. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi kun työntekijämäärä ylittää kymmenen henkilöä. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään myös silloin, mikäli palveluihin tulee merkittäviä muutoksia.


 

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Omavalvontasuunnitelmaon nähtävissä verkkosivuilla. Päivitetty versio ladataan aina nähtäville.


 

 

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Alkukartoitus ja palvelusopimus

Asiakkaan palvelun tarvetta arvioidaan aina suunnittelukäynnillä tai suunnittelukeskustelulla. Palvelutarpeen arviointi on olennaista asiakkaan tarpeen ja palvelun tarjoamisen näkökulmasta sekä sen suhteen, tarjotaanko palvelua asiakkaalle sosiaalihuoltopalveluna. Tällöin asiakas saa palvelun arvonlisäverottomasti. Mikäli kyseessä on sosiaalihuoltopalvelu, tulee alkukartoitukseen kirjata sosiaalihuollon tarpeen peruste. Tällainen peruste on olennainen toimintakyvyn heikentyminen, joka estää asiakkaan suoriutumista arkielämän toimista itsenäisesti. Palvelun tarvetta arvioitaessa ensisijaista on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan ja tarvittaessa myös hänen läheistensä näkemys. Palvelut räätälöidään jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeitaan ja yrityksen arvoja kunnioittaen. Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan toimintakyvyn palauttamiseen, ylläpitämiseen tai edistämiseen. Alkukartoituksessa kiinnitetään huomiota myös riskitekijöihin, kuten asiakkaan mahdollisen terveydentilan riskeihin, lähipiirin vähyyteen, yksinäisyyden kokemuksiin ja fyysisiin haasteisiin. Arvioinnin kautta saadaan arvokasta tietoa asiakkaan tilanteesta ja voidaan täten tarjota räätälöityjä palveluja asiakkaan elämää helpottamaan.

Arvio palvelutarpeesta ja palvelusuunnitelma tehdään aina asiakkaan kanssa yhdessä.


 

Palvelusopimus

Mikäli asiakkaan toimintakyky ei ole alentunut, laaditaan suoraan palvelusopimus. Asiakkaille, joiden toimintakyky on alentunut, laaditaan alkukartoitus. Kartoituksessa nähdään, missä arjen toimissa asiakas tarvitsee apua ja näiden pohjalta asiakkaan kanssa sovitaan, mitä palveluja hän ostaa. Palvelusopimukseen kirjataan tarjottava palvelu, sen kesto ja kuinka usein sitä tarjotaan sekä mahdollinen palvelun määräaikaisuus. Tällä hetkellä yritys ei ota vastatakseen asiakkaan avaimista, vaan asiakkaan tulee itse kyetä päästämään työntekijä kotiinsa. Asiakas voi halutessaan lopettaa palvelut tai muuttaa niitä. Asiakkaan palvelutarve voi myös muuttua, jolloin palvelun tarvetta arvioidaan uudestaan ja tarjotaan mahdollisesti muita palveluita.  


 

4.2.2 Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeus otetaan yrityksen kaikessa toiminnassa huomioon ja tämä näkyy myös arvoissamme. Asiakas määrittelee, millaisia palveluja hän tarvitsee ja ostaa. Kunnioitamme asiakkaan elämäntyyliä ja vapautta määrittää itse, millaista elämää hän elää. Palveluillamme pyrimme auttamaan asiakasta elämään haluamallaan tavalla, ellei tämä radikaalisti vaaranna häntä tai ympäristöä. Alkoholin käyttö tai tupakan poltto ovat esimerkiksi sellaisia asioita, joista ihminen määrää itse. Tällaisista asioista on kuitenkin hyvä keskustella palvelutarvetta arvioitaessa. Yrityksessä johtolankana on se, että asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja sitä pyritään vahvistamaan.

Yrityksessä ei rajoiteta asiakkaan itsemääräämisoikeutta, sillä yritys tarjoaa vapaaehtoisia palveluita. Vaaratilanteissa otetaan yhteys hätäkeskukseen esimerkiksi asiakkaan ollessa itsetuhoinen.   

Haittatapahtuma tai vaaratilanne käsitellään aina asiakkaan ja tarvittaessa myös hänen omaistensa tai läheistensä kanssa.


 

4.2.3 Asiakkaan osallisuus

Asiakas ja myös tarvittaessa hänen lähipiiriään otetaan mukaan palvelun ja yritystoiminnan kehittämiseen. Keräämme säännöllisin väliajoin palautetta ja kotisivujemme kautta on mahdollista jättää palautetta milloin vain. Rohkaisemme asiakkaita palautteen jättämiseen ja käytämme palautetta yritystoiminnan kehittämiseen. Käymme palautetta myös henkilökunnan kanssa läpi, ja ideoimme kehittämistä yhdessä. Tämä on tärkeää, sillä toimintatavoitteenamme on, että koko yritys osallistuu toiminnan kehittämiseen.


 

Palautteen kerääminen

Asiakaspalautetta kerätään suullisesti ja sähköisesti. Asiakkaan tai hänen läheisensä on mahdollista jättää palautetta milloin vain.


 

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva

a) Muistutuksen vastaanottaja

Elisa Hepo-oja, Vuosaarentie 10 E 81, 00980 Helsinki

elisa.hepooja@gmail.com


 

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Helsinki

Asiakkaiden yhteydenotot ma, ke ja to klo 9-11.30, ti klo 12-14.30 puh. 09 3104 3365

Toinen linja 4 A, 00530 Helsinki

PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki

Sähköpostiosoite sosiaali.potilasasiamies@hel.fi


 

Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu potilaan /asiakkaan avustaminen muistutuksen tekemisessä.


 

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

Helsinki

Kuluttajaneuvonta: 029 505 3050

Kuluttajaneuvonta palvelee puhelimitse ma, ti, ke, pe klo 9–12, to klo 12–15

Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan.


 

d) Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan aina toiminnan kehittämisessä käsittelemällä niitä johdon sekä tarvittaessa henkilökunnan kanssa.   


 

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kaksi viikkoa.


 

 

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Palveluissamme pyritään aina hyvään palvelun, joka helpottaa asiakkaan tilannetta ja arkea. Riippuen minkälaisen palvelun asiakas on ostanut yrityksestämme, pyrimme aina tarjoamaan parhaan mahdollisen palvelun. Mikäli asiakas on ostanut esimerkiksi avustuspalvelua, pyrimme auttamaan häntä sekä hänen toivomallaan tavalla, että siten, että avustus edistää hänen omaa hyvinvointiaan ja osallisuuttaan.   


 

4.3.2 Hygieniakäytännöt

Hygienia-asioista puhutaan aina uuden työntekijän kanssa. Yritykselle laaditaan omat hygieniaohjeet. Käsien pesun tärkeys on suuri, sekä tarvittaessa maskin ja suojakäsineiden käyttö. Tarvittavat erityistiedot hygienia-asioista kirjataan palvelusuunnitelmaan. Elisa Hepo-oja on suorittanut hygieniapassin.


 

4.3.3 Terveyden- ja sairaanhoito

Mikäli asiakkaalla ilmenee palvelua annettaessa terveysongelmia, riippuu toiminta terveysongelman kiireellisyydestä. Mikäli asia on kiireetön, keskustellaan asiakkaan kanssa miten toimitaan. Mikäli tapahtuu kiireellinen terveysongelma, kuten sairaskohtaus, otetaan välittömästi yhteys hätäkeskukseen.


 

4.3.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Yrityksemme tekee aina tarvittaessa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, mutta tähän vaaditaan aina asiakkaan tai hänen läheisensä lupa, mikäli asiakas on itse kykenemätön ilmaisemaan mielipidettään asiassa.


 

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

​Asiakasturvallisuus on tärkeimpiä asioita yritystoiminnassamme. Asiakkaan turvallisuus pyritään aina varmistamaan tekemällä selkeä alkukartoitus ja palvelusopimus sekä keskustelemalla mahdollisista turvallisuusriskeistä, jotka voivat olla asiakkaan kotona tai hänen terveydentilassaan. Riskejä pyritään aina ennaltaehkäisemään.

Mikäli työssämme nähdään epäkohtia, esimerkiksi iäkkään tai kehitysvammaisen henkilön kaltoinkohtelua tai tilanne, jossa iäkäs tai kehitysvammainen henkilö ei kykene huolehtimaan itsestään, tehdään välittömästi ilmoitus vastaavalle taholle. Kaltoinkohtelu tapauksissa otetaan yhteys poliisiin ja mikäli iäkäs henkilö ei kykene huolehtimaan itsestään yksin kotona ollessaan, otetaan yhteys sosiaaliviranomaisiin. Mikäli asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa havaitaan epäkohtia tai epäkohdan uhkia, ilmoitus tehdään sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle (Sosiaalihuoltolaki 48§). Asiakkaan kotona ollessa huomioidaan mahdolliset helpot poistumistiet ja palohälyttimet.

Henkilöstömme saa tarvittaessa influenssarokotteet. Koronarokotteet vaaditaan.

Asiakasturvallisuutta parannetaan palautteen ja koulutuksen avulla.


 

​4.4.1 Henkilöstö ja rekrytointi

Henkilöstöä palkataan lisää asiakasmäärien kasvaessa. Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota tehtävästä riippuen henkilön työkokemukseen ja koulutukseen. Pyydetään todistukset ja myös suosittelijoiden yhteystietoja ja ollaan heihin yhteydessä. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa päivitetään aina tarvittaessa erilaisilla koulutuksilla ja perehdytyksillä. Palautetta ja omavalvontasuunnitelmaa käydään läpi yhdessä henkilöstön kanssa.

Henkilöstöä on yrityksen aloittamishetkellä kolme henkilöä. Tällä hetkellä yrityksellä on viisi työntekijää. Yrityksen johdossa toimii pätevä sosiaalityöntekijä. Yrityksen toiminnassa käytetään tarvittaessa sijaisia. Myös sijaiset järjestetään haastattelun kautta.


 

4.4.2 Toimitilat

Yrityksen palvelut tuotetaan asiakkaiden kotona. Muu työ tehdään kotitoimistosta käsin.


 

4.4.3 Teknologia

Teknologisina ratkaisuina yrityksessä käytetään tietokonetta asiakastietojen säilyttämiseen ja mahdolliseen yhteydenpitoon asiakkaiden kanssa. Kotisivut ovat yrityksen tärkeä viestintäväline.


 

 

8 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

Asiakasrekisterin tarkoitus on toimia yrityksen toiminnan tukijalkana. Asiakasrekisteriin merkitään aktiiviset asiakkuudet sekä päättyneet asiakkuudet. Näin palvelujen antaja tietää ajankohtaisesti asiakasmäärät ja asiakkaat sekä kykenee hoitamaan tietojen perusteella asiakassuhteita. Asiakasrekisterin ylläpito on välttämätöntä yrityksen toiminnan kannalta. Asiakasrekisteristä huolehtii yrityksen vastuuhenkilö. Toiminnan laajetessa perehdytetään muitakin henkilöitä vastaamaan asiakasrekisteristä. Perehdytyksessä paneudutaan salassapito kysymyksiin ja tehtävän luottamuksellisuuteen. Tietosuojavastaavana toimii Elisa Hepo-oja.

Asiakasrekisteriin tulee asiakkaan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite sekä tilatut palvelut ja sopimukseen kirjatut päivämäärät palvelun kestosta. Rekisteriin kirjataan myös tiedot mahdollisesta laskuttamisesta.

Tiedot saadaan asiakkailta itseltään. Poikkeustapauksissa tiedot voidaan saada esimerkiksi läheiseltä, mikäli hän tilaa palvelun asiakkaan suostumuksella.

Rekisteri pidetään työhön käytettävällä tietokoneella salasanasuojauksen takana. Rekisteriin on pääsy yrityksen toiminnassa mukana olevilla. Rekisteri hävitetään mikäli yritystoiminta päättyy. Henkilötiedot ovat salassa pidettäviä eikä niitä luovuteta eteenpäin. Yritys on laatinut tietosuojalain mukaisen rekisteriselosteen.


 

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Palautetta kerätään niin asiakkailta, henkilökunnalta kuin asiakkaiden lähipiiriltä. Tämän tiedon pohjalta palvelun laatua ja asiakasturvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Tietoon tulleiden epäkohtien pohjalta selvitämme kehittämistarpeita sekä laaditaan suunnitelma epäkohtien korjaamiseksi.


 

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.


 

Paikka ja päiväys

HELSINKI 16.6.2022


 

Allekirjoitus

Elisa Hepo-oja


 

 


 

 

11 LÄHTEET

 


 

LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:


 

 


 

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.


 

http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf


 

STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:


 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1


 

 


 

STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus


 

https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471a-8293-5606b41536a7


 

 


 

STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi


 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1


 

 


 

STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus


 

https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf


 

 


 

 


 

Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle


 

http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto-organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimiseksi.pdf


 

Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:


 

Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030


 

 


 

Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:


 

Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-tehtava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus


 

 


 

Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn


 

Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html


 

Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:


 

 


 

http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6JfpsyYNj/


 

Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf


 

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)


 

 


 

Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta


 

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Lastensuojelun_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/e8b14a48-fc78-4ac4-b9ca-4dd6a85a789b


 

 


 

Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta


 

http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Toimeentulotuen_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/d4fbb1b8-7540-425c-8b71-960a9dc2f005