SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1)
Palveluntuottaja
Yksityinen palveluntuottaja
Nimi: JES Palvelut Oy
Palveluntuottajan Y-tunnus: 2982583-1
Hyvinvointialue: Helsinki
Sote -alueen nimi: Helsinki
Toimintayksikön nimi: JES Palvelut
Toimintayksikön sijaintikunta: Helsinki
Palvelumuoto: Kotipalvelujen tukipalveluista henkilökohtainen avustus sekä kotisiivous
Asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan: Henkilöt, joiden toimintakyky alentunut. Henkilökohtaisessa
avustuksessa vammaiset, vammautuneet ja kehitysvammaiset henkilöt ja kotisiivouksessa edellä
mainitun ryhmän lisäksi iäkkäät henkilöt.
Asiakaspaikkamäärä: 20
Toimintayksikön vastaava esimies
Elisa Hepo-oja
Puhelin
0503078118
Sähköposti
elisa.hepooja@gmail.com
Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta:
18.12.2019 (Helsinki)

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2)

 

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta ja yksilöllistä palvelua henkilöille, joiden toimintakyky on
alentunut ja jotka tarvitsevat apua ja tukea arjessa selviytymiseen. Pääosin asiakasryhmänä ovat
vammautuneet ja kehitysvammaiset henkilöt, jolloin huomioimme vammaispalvelulain säädökset sekä
muut asiaan kuuluvat lait. Palvelutarjontaan kuuluu henkilökohtainen avustus ja kotisiivous seuraavan
jaottelun mukaisesti:

1) henkilökohtainen avustus: sosiaalista hyvinvointia edistävää toimintaa: ulkoilu, harrastustoiminta,
ruoanlaitto, kauppa- ja apteekkikäynnit sekä muut arjen toimintaan liittyvät työt.
Rekisteröitymisajankohta 18.12.2019
2) kotisiivouspalvelu: kodin ylläpitosiivous. Rekisteröitymisajankohta 23.8.2017.

Arvot ja toimintaperiaatteet
Arvojamme ovat laadukas palvelu, asiakaslähtöisyys, osallisuuden edistäminen, yksilöllisyyden
kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, yksinäisyyttä vastaan toimiminen sekä
yrittäjämielisyys. Punaisena lankana yrityksen toiminnassa on ajatus siitä, että ihminen voi parhaiten
silloin, kun hän kokee olevansa arvokas. Jokainen ihminen on myös sosiaalinen; toiset tarvitsevat
sosiaalisuutta enemmän ja toiset vähemmän. Sosiaalisten tarpeiden kartoitus ja oikeanlaisen
sosiaalisuuden saaminen elämään ovat yksi tärkeimmistä asioista elämän mielekkääksi kokemisen
kannalta. Lisäksi uskomme, että jokainen on onnellinen kun saa olla juuri oma itsensä; emme luokittele
ihmisiä esimerkiksi iän tai sosiaalisen aseman mukaan vaan näemme asiakkaan yksilönä, jolloin palvelu
on sen mukaista. Arvomme näkyvät kaikessa toiminnassamme niin, että ne ovat toimintamme pohjana.
Arvot ovat tärkeä ohjenuora myös rekrytoinnin joka vaiheessa.

3 RISKINHALLINTA (4.1.3)

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskinhallinnan avain yritystoiminnassa on ennalta ehkäiseminen. Riskienhallintaan varaudutaan
laatimalla asiakkaille alkukartoitus, jossa palvelun tarve kartoitetaan sekä palvelusopimus. Kartoitukseen
kirjataan erikseen ne asiat, jotka yrityksen tulee tietää tarjotessaan palvelua asiakkaalle. Tällaisia asioita
ovat asiakkaan terveydentilaan liittyvät oleelliset tiedot, jotka voivat olla tärkeitä avun hälyttämisen
kannalta, sekä asuntoon ja työhön liittyvät oleelliset tiedot. Asiakkaan kotia kunnioitetaan. Kotona ja
asiakkaan kanssa toimiessa tulee tietää, miten toimia riskienhallinnan suhteen. Paras tapa ennakoida
riskejä on käydä asiakkaan kanssa läpi mahdollisia riskitilanteita ja keskustelemalla laatuun ja
asiakasturvallisuuteen liittyvistä ajatuksista ja mahdollisista epäkohdista. Riskinhallinnassa
työskennellään riskien poistamisen tai minimoimisen hyväksi jatkuvasti, joten asiakkailta sekä
työntekijöiltä saatu tieto on kallisarvoista. Tästä syystä keräämme vuosittain palautetta sekä asiakkailta,
että työntekijöiltä.

Työntekijän on aina tiedettävä, miten tilasta pääsee poistumaan eli esimerkiksi tiedostettava, missä
ulko-ovi sijaitsee. Väkivaltatilanteessa työntekijä poistuu välittömästi paikalta ja hälyttää apua. Kännykkä
on syytä pitää lähellä, ainakin tiedettävä, missä oma puhelin on ja saako sen nopeasti käteen.
Väkivaltatilanteet on aina raportoitava niin pian kuin mahdollista, jotta se saadaan kirjattua ja sovittua
jatkotoimenpiteistä työntekijän kanssa. Emme lähtökohtaisesti ota asiakkaita, joilla on väkivallan
riski. Pyrimme selvittämään asian heti kun potentiaalinen asiakas/ omainen tai yhteistyökumppani ottaa
yhteyttä. Päihdeongelmaisia asiakkaita emme lähtökohtaisesti ota. Aina näitä asioita ei kuitenkaan
pystytä etukäteen selvittämään, joten tiedon kerääminen avustajalta avustussuhteen alettua on
tärkeää. Näin pyrimme minimoimaan väkivallan uhan.

Tietosuoja

Koska työtä tehdään asiakkaan kotona, korostuu asiakassuhteen luottamus erityisellä tavalla. Asiakkaan
henkilökohtaisia tietoja suojellaan niin, että asiakasrekisteri on salauksen takana tietokoneella ja
asiakkaan tietoja tarkastellaan työkäyttöön tarkoitetuilla tietokoneilla. Paperille kirjatut
asiakassuunnitelmat ja palvelusopimukset säilytetään lukitussa tilassa.
Riskinhallinnan työnjako
Omavalvontasuunnitelman laatii Elisa Hepo-oja yhdessä työntekijöiden kanssa. Toiminnan laajetessa
omavalvontasuunnitelmaa päivitetään uusien työntekijöiden kanssa. Aina kun yritykseen palkataan uusi
työntekijä, tutustutaan hänen kanssaan omavalvontasuunnitelmaan. Riskeistä ja turvallisuusasioista
raportoidaan aina johdolle ja prosessi käydään uusien työntekijöiden kanssa läpi. Johto kirjaa tapahtuman
ja käsittelee sen työntekijän ja tarvittaessa asiakkaan kanssa. Turvallisuuden edistämiseksi ryhdytään
aina toimiin.

Ensiarvoisen tärkeää on luoda sellainen yrityskulttuuri, jossa työntekijöiden on helppo puhua ja tuoda
esiin havaitsemiaan tai kokemiaan epäkohtia. Toinen tärkeä asia riskienhallinnassa on henkilökunnan
koulutus turvallisuusasioissa. Näillä keinoilla epäkohtiin voidaan puuttua mahdollisimman nopeasti riskien
minimoimiseksi tai poistamiseksi. Virheistä pyritään aina oppimaan. Edellä mainitut toimenpiteet
mahdollistavat laadukkaamman palvelun tarjoamisen asiakkaalle, sekä myös viihtyisän ja turvallisen
työpaikan työntekijälle. Työntekijät otetaan riskienhallinnan suunnitteluun mahdollisimman paljon mukaan.
Riskien tunnistaminen ja käsitteleminen.

Riskeistä keskustellaan työntekijöiden kanssa. Henkilökuntaa neuvotaan raportoimaan havaitsemansa
epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit johdolle joko suullisesti tai kirjallisesti. Tämä tulee tehdä
mahdollisimman pian jotta asia voidaan kirjata, analysoida ja raportoida. Asiasta ohjeistetaan jokaista
työntekijää.

Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan niiden tullessa johdon tietoon. Tilanteet kirjataan ylös ja
analysoidaan yhdessä työntekijän ja tarvittaessa asiakkaan kanssa. Haittatapahtumat dokumentoidaan
siihen varattuun tiedostoon. Haittatapahtumat pyritään käsittelemään asiakasta tyydyttävällä tavalla.
Mikäli tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta ja tarvittaessa
hänen omaistaan informoidaan korvausten hakemisessa.

Korjaavat toimenpiteet
Yrityksessä reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin ja laatupoikkeamiin heti. Tästä syystä on tärkeää, että
henkilökunta on tietoinen raportoinnin tärkeydestä. Korjaavat toimenpiteet päätetään kun haittatapahtuma
tai laatupoikkeama on kirjattu ja siitä on keskusteltu asianosaisten kanssa. Korjaavalla toimenpiteellä
pyritään ehkäisemään vastaava tapahtuma jatkossa. Olennaista on selvittää haittatapahtuman syyt ja tätä
kautta työstää ennaltaehkäisyä. Korjaava toimenpide voi olla toiminnan konkreettinen muuttaminen tai
hyvitys asiakkaalle, mikäli keskustelun tuloksena huomataan, että yrityksen toiminnassa on ollut puutteita
tai palvelu ei ole vastannut laatua.

Muutoksista tiedottaminen
Työskentelyn muutoksista ja turvallisuusasioista tiedotetaan henkilökunnalle yhteisissä kokouksissa tai
vaihtoehtoisesti henkilökohtaisen keskustelun kautta. Muille yhteistyötahoille lähetetään tarpeellista tietoa
kirjallisena.

4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3)

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan
eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt jatkossa. Tällä hetkellä Elisa Hepo-oja vastaa
omavalvontasuunnitelmasta.

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:
Elisa Hepo-oja, 050 307 8118

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)
Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään silloin, kun toiminnassa tapahtuu laatuun ja asiakasturvallisuuteen
liittyviä muutoksia tai kun tulee voimaan uusia, toimintaan vaikuttavia lakeja. Esimerkiksi mikäli
vastuuhenkilö muuttuu tai kun työntekijämäärissä tulee merkittäviä muutoksia. Tällainen muutos voi olla
esimerkiksi kun työntekijämäärä ylittää kymmenen henkilöä. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään myös
silloin, mikäli palveluihin tulee merkittäviä muutoksia.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Omavalvontasuunnitelma on nähtävissä verkkosivuilla. Päivitetty versio ladataan aina nähtäville.

5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2)

4.2.1 Alkukartoitus ja palvelusopimus
Asiakkaan palvelun tarvetta arvioidaan aina suunnittelukäynnillä tai suunnittelukeskustelulla.
Palvelutarpeen arviointi on olennaista palvelun tarjoamisen näkökulmasta sekä sen suhteen, tarjotaanko
palvelua asiakkaalle sosiaalihuoltopalveluna. Tällöin asiakas saa palvelun arvonlisäverottomasti, mikäli
hän on omakustanteisesti maksava asiakas. Mikäli kyseessä on sosiaalihuoltopalvelu, tulee
alkukartoitukseen kirjata sosiaalihuollon tarpeen peruste. Tällainen peruste on olennainen toimintakyvyn
heikentyminen, joka estää asiakkaan suoriutumista arkielämän toimista itsenäisesti. Palvelun tarvetta
arvioitaessa ensisijaista on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan ja tarvittaessa myös hänen läheistensä
näkemys. Palvelut räätälöidään jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeitaan ja yrityksen arvoja kunnioittaen.
Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan toimintakyvyn palauttamiseen, ylläpitämiseen tai
edistämiseen. Alkukartoituksessa kiinnitetään huomiota myös riskitekijöihin, kuten asiakkaan mahdollisen
terveydentilan riskeihin, lähipiirin vähyyteen, yksinäisyyden kokemuksiin ja fyysisiin haasteisiin. Arvioinnin
kautta saadaan arvokasta tietoa asiakkaan tilanteesta ja voidaan täten tarjota räätälöityjä palveluja
asiakkaan elämää helpottamaan. Palvelun kartoitus tehdään aina asiakkaan kanssa yhdessä keskustellen.

Palvelusopimus
Alkukartoituksen pohjalta sovitaan, missä arjen toimissa asiakas tarvitsee apua ja näiden pohjalta
asiakkaan kanssa sovitaan, mitä palveluja hän ostaa. Palvelusopimukseen kirjataan tarjottava palvelu,
sen kesto ja kuinka usein sitä tarjotaan sekä mahdollinen palvelun määräaikaisuus. Tällä hetkellä yritys ei
ota vastatakseen asiakkaan avaimista, vaan asiakkaan tulee itse kyetä päästämään työntekijä kotiinsa.
Asiakas voi aina halutessaan lopettaa palvelut tai muuttaa niitä. Asiakkaan palvelutarve voi myös
muuttua, jolloin palvelun tarvetta arvioidaan uudestaan.

4.2.2 Asiakkaan kohtelu
Itsemääräämisoikeus otetaan yrityksen kaikessa toiminnassa huomioon ja tämä näkyy myös
arvoissamme. Asiakas määrittelee, millaisia palveluja hän tarvitsee ja ostaa. Kunnioitamme asiakkaan
elämäntyyliä ja vapautta määrittää itse, millaista elämää hän elää. Palveluillamme pyrimme auttamaan
asiakasta elämään haluamallaan tavalla, ellei tämä radikaalisti vaaranna häntä tai ympäristöä. Alkoholin
käyttö tai tupakan poltto ovat esimerkiksi sellaisia asioita, joista ihminen määrää itse. Tällaisista asioista
on kuitenkin hyvä keskustella palvelutarvetta arvioitaessa, tärkeä informaatio on esimerkiksi se, polttaako
asiakas sisätiloissa tai oman kotinsa parvekkeella. Tämä asia vaikuttaa työntekijään suoraan ja yrityksen
täytyy tällöin ottaa se rekrytoinnissa huomioon. Yrityksessä asiakkaan itsemääräämisoikeutta
kunnioitetaan ja sitä pyritään vahvistamaan. Yrityksessä ei rajoiteta asiakkaan itsemääräämisoikeutta,
sillä yritys tarjoaa vapaaehtoisia palveluita. Vaaratilanteissa otetaan yhteys hätäkeskukseen esimerkiksi
asiakkaan ollessa itsetuhoinen. Haittatapahtuma tai vaaratilanne käsitellään aina asiakkaan ja
tarvittaessa myös hänen omaistensa tai läheistensä kanssa.

4.2.3 Asiakkaan osallisuus
Asiakas ja myös tarvittaessa hänen lähipiiriään otetaan mukaan palvelun ja yritystoiminnan
kehittämiseen. Keräämme säännöllisin väliajoin palautetta ja kotisivujemme kautta on mahdollista jättää
palautetta milloin vain. Rohkaisemme asiakkaita palautteen jättämiseen ja käytämme palautetta
yritystoiminnan kehittämiseen. Käymme palautetta myös henkilökunnan kanssa läpi, ja ideoimme
kehittämistä yhdessä. Tämä on tärkeää, sillä toimintatavoitteenamme on, että koko yritys osallistuu
toiminnan kehittämiseen.
Palautteen kerääminen. Asiakaspalautetta kerätään suullisesti ja sähköisesti vuosittain. Asiakkaan tai hänen läheisensä on
mahdollista jättää palautetta milloin vain.

4.2.4 Asiakkaan oikeusturva
a) Muistutuksen vastaanottaja
Elisa Hepo-oja, Vuosaarentie 10 E 81, 00980 Helsinki
elisa.hepooja@gmail.com
b) Sosiaali- ja potilasasiavastaavan yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista
Helsinki
Asiakkaiden yhteydenotot ma- to klo 9-11., puh. 09 3104 3355
Sähköpostiosoite sosiaali.potilasasiavastaava@hel.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtäviin kuuluu asiakkaan avustaminen muistutuksen tekemisessä.
c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista
Helsinki
Kuluttajaneuvonta: 09 5110 1200
Kuluttajaneuvonta palvelee puhelimitse ma, ti, ke, pe klo 9–12, to klo 12–15
Kuluttajaneuvonta on valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua
kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan.
d) Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan aina toiminnan kehittämisessä
käsittelemällä niitä johdon sekä tarvittaessa henkilökunnan kanssa.
e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kaksi viikkoa.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3)

4.3.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
Palveluissamme pyritään aina hyvään palveluun, joka helpottaa asiakkaan tilannetta ja arkea. Riippuen
minkälaisen palvelun asiakas on ostanut yrityksestämme, pyrimme aina tarjoamaan parhaan mahdollisen
palvelun. Mikäli asiakas on ostanut avustuspalvelua, pyrimme siihen, että avustus edistää hänen
hyvinvointiaan ja osallisuuttaan.

4.3.2 Hygieniakäytännöt
Hygienia-asioista puhutaan aina uuden työntekijän kanssa. Yritykselle on laadittu hygieniaohjeet. Käsien
pesun tärkeys on suuri, sekä tarvittaessa maskin ja suojakäsineiden käyttö. Tarvittavat erityistiedot
hygienia-asioista kirjataan palvelusuunnitelmaan. Elisa Hepo-oja on suorittanut hygieniapassin.

4.3.3 Terveyden- ja sairaanhoito
Mikäli asiakkaalla ilmenee palvelua annettaessa terveysongelmia, riippuu toiminta terveysongelman
kiireellisyydestä. Mikäli asia on kiireetön, keskustellaan asiakkaan kanssa miten toimitaan. Mikäli
tapahtuu kiireellinen terveysongelma, kuten sairaskohtaus, otetaan välittömästi yhteys hätäkeskukseen.

4.3.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Yrityksemme tekee aina tarvittaessa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, mutta tähän vaaditaan aina
asiakkaan tai hänen läheisensä lupa, mikäli asiakas on itse kykenemätön ilmaisemaan mielipidettään
asiassa.

7 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4)

Asiakasturvallisuus on tärkeimpiä asioita yritystoiminnassamme. Asiakkaan turvallisuus pyritään aina
varmistamaan tekemällä selkeä alkukartoitus ja palvelusopimus sekä keskustelemalla mahdollisista
turvallisuusriskeistä, jotka voivat olla asiakkaan kotona tai hänen terveydentilassaan. Riskejä pyritään
aina ennaltaehkäisemään.

Mikäli saadaan tietoon, että iäkäs tai vammainen henkilö ei kykene huolehtimaan itsestään yksin kotona
ollessaan, otetaan yhteys sosiaaliviranomaisiin. Yhteydenotto tehdään sosiaalihuollosta vastaavalle
viranomaiselle asiakkaan suostumuksella. Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen
kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu
sitä välttämättä vaatii, yrityksen edustajan on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta
salassapitosäännösten estämättä viipymättä. (Sosiaalihuoltolaki 35§.)

Mikäli työssämme nähdään epäkohtia tai epäkohdan uhka sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa,
tehdään välittömästi ilmoitus vastaavalle taholle. Jos esimerkiksi työntekijämme havaitsee, ettei
asiakkaan terveydenhuollon palvelu toteudu asianmukaisesti tai että yrityksemme ei hoida tehtäviään
asianmukaisesti, on työntekijän ilmoitettava palveluyksikön vastuuhenkilölle asiasta. Myös muunlaisista
lainvastaisuuksista on ilmoitettava vastuuhenkilölle. Vastuuhenkilö ottaa asian hoitaakseen ja pyrkii
välittömästi korjaamaan epäkohdan, epäkohdan uhan tai lainvastaisuuden. Mikäli yrityksen vastuuhenkilö
tai henkilöt eivät tässä onnistu, tulee heidän ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle
salassapitosäännösten estämättä. Mikäli tällainen epäkohta, epäkohdan uhka tai muu lainvastaisuus
saadaan tietoon työntekijältä, ei ilmoittajaan kohdisteta kielteisiä vastatoimia ilmoituksen tekemisen
seurauksena. (Valvontalaki 29§.) Edellämainittu käydään läpi työntekijän kanssa rekrytointivaiheessa ja
lisätään tieto ilmoitusvelvollisuudesta myös ohjeistukseen. Kaltoinkohtelu tapauksissa otetaan aina yhteys
poliisiin.

Asiakkaan kotona ollessa huomioidaan mahdolliset helpot poistumistiet ja palohälyttimet.
Henkilöstöllemme suositellaan influenssa- ja koronarokotteiden ottamista. Asiakasturvallisuutta
parannetaan palautteen ja koulutuksen avulla.

4.4.1 Henkilöstö ja rekrytointi
Henkilöstöä palkataan lisää asiakasmäärien kasvaessa. Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota tehtävästä
riippuen henkilön työkokemukseen ja koulutukseen. Pyydetään todistukset ja myös suosittelijoiden
yhteystietoja ja ollaan heihin yhteydessä. Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa päivitetään aina
tarvittaessa erilaisilla koulutuksilla ja perehdytyksillä. Palautetta ja omavalvontasuunnitelmaa käydään läpi
yhdessä henkilöstön kanssa.

Tällä hetkellä yrityksellä on kuusi työntekijää. Yrityksen johdossa toimii pätevä sosiaalityöntekijä.
Yrityksen toiminnassa käytetään tarvittaessa sijaisia. Myös sijaiset järjestetään haastattelun kautta.
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Henkilöstö perehdytetään asiakaskohtaisesti työsuhteen alussa keskustelemalla. Lisäksi lähetetään
sähköisesti yleisohjeita avustamistyöstä sekä hygieniakäytännöistä ja ilmoitusvelvollisuudesta
(Valvontalaki 29§). Tarkoitus on myös järjestää halukkaille ensiapukoulutusta jatkossa.
Täydennyskoulutustarpeita tarkastellaan vuosittain.

4.4.2 Toimitilat
Yrityksen palvelut tuotetaan asiakkaiden kotona. Muu työ tehdään kotitoimistosta käsin.

4.4.3 Teknologia
Teknologisina ratkaisuina yrityksessä käytetään paperisia alkukartoituksia ja sopimuksia, joita säilytetään
yrityksen tiloissa lukollisessa kaapissa. Tietokonetta käytetään asiakasrekisterin (nimi, osoite ja
puhelinnumero sekä mahdollinen s-postiosoite) säilyttämiseen ja mahdolliseen yhteydenpitoon
asiakkaiden kanssa. Työntekijät kirjaavat tehdyt tunnit online-pohjaisen ohjelman avulla. Kotisivut ovat
yrityksen tärkeä viestintäväline.

8 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (4.5)

Asiakasrekisterin tarkoitus on toimia yrityksen toiminnan tukijalkana. Asiakasrekisteriin merkitään
aktiiviset asiakkuudet sekä päättyneet asiakkuudet. Näin palvelujen antaja tietää ajankohtaisesti
asiakasmäärät ja asiakkaat sekä kykenee hoitamaan tietojen perusteella asiakassuhteita.
Asiakasrekisterin ylläpito on välttämätöntä yrityksen toiminnan kannalta. Asiakasrekisteristä huolehtii
yrityksen vastuuhenkilö. Toiminnan laajetessa perehdytetään muitakin henkilöitä vastaamaan
asiakasrekisteristä. Perehdytyksessä paneudutaan salassapito kysymyksiin ja tehtävän
luottamuksellisuuteen. Tietosuojavastaavana toimii Elisa Hepo-oja.
Asiakasrekisteriin tulee asiakkaan nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite sekä
tilatut palvelut (henkilökohtainen avustus tai kotisiivous). Rekisteriin kirjataan myös tiedot mahdollisesta
laskuttamisesta.

Tiedot saadaan asiakkailta itseltään. Poikkeustapauksissa tiedot voidaan saada esimerkiksi läheiseltä,
mikäli hän tilaa palvelun asiakkaan suostumuksella.
Rekisteri pidetään työhön käytettävällä tietokoneella salasanasuojauksen takana. Rekisteriin on pääsy
yrityksen toiminnassa mukana olevilla osakkailla. Rekisteri hävitetään mikäli yritystoiminta päättyy.
Henkilötiedot ovat salassa pidettäviä eikä niitä luovuteta eteenpäin. Yritys on laatinut tietosuojalain
mukaisen rekisteriselosteen.

9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Palautetta kerätään asiakkailta, henkilökunnalta ja tarvittaessa asiakkaiden lähipiiriltä. Palautetta kerätään
vuosittain. Tämän tiedon pohjalta palvelun laatua ja asiakasturvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Tietoon
tulleiden epäkohtien pohjalta selvitämme kehittämistarpeita sekä laaditaan suunnitelma epäkohtien
korjaamiseksi. Kehittämissuunnitelmaan sisältyy myös virkistys- ja koulutuspäivän suunnittelu ja toteutus
työntekijöille. Yrityksen kasvaessa tulee tarpeen mukaan uudelleenorganisoida osakkaiden työnkuvia.
Kehittämissuunnitelma päivitetään vuosittain, jolloin tarkastellaan myös edellisen kehittämissuunnitelman
kohtien toteutumista.

10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA (5)

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys
HELSINKI 15.1.2024

Allekirjoitus
Elisa Hepo-oja

11 LÄHTEET

LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA
LAATUSUOSITUKSIA:
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot,
elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.
http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf
STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon
johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence
=1
STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus
https://www.thl.fi/documents/647345/0/STM_2014_4_lastensuoj_laatusuos_web.pdf/0404c082-4917-471
a-8293-5606b41536a7
STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen
parantamiseksi
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1
STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten
ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf
Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen.
Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle
http://www.vtt.fi/files/projects/typorh/opas_terveydenhuolto-organisaatioiden_vaaratapahtumista_oppimise
ksi.pdf
Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:
Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030
Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:
Valviran määräys 4/2010:
https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-tehtava-ammattimaise
n-kayttajan-vaaratilanneilmoitus
Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn
Rekisteri- ja tietoturvaselosteet:
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html
Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:
http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/6Jf
psyYNj/
Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja
asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista:
http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.
pdf)
Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta
http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Lastensuojelun_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/e8b14a48
-fc78-4ac4-b9ca-4dd6a85a789b
Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta
http://www.valvira.fi/documents/14444/236772/Toimeentulotuen_maaraaikojen_omavalvonta.pdf/d4fbb1b
8-7540-425c-8b71-960a9dc2f005