Omavalvontasuunnitelma
SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA
JES Palvelut Oy
Päivitetty sääntökirjan 1.5.2025 vaatimusten mukaiseksi
1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT
-
Palveluntuottaja: Yksityinen palveluntuottaja (ilmoituksenvarainen toiminta)
-
Nimi: JES Palvelut Oy
-
Palveluntuottajan Y-tunnus: 2982583-1
-
Hyvinvointialue / Sote-alue: Helsinki
-
Toimintayksikön nimi: JES Palvelut
-
Toimintayksikön sijaintikunta: Helsinki
-
Palvelumuoto: Kotipalvelujen tukipalveluista henkilökohtainen avustus sekä kotisiivous.
-
Asiakasryhmä: Henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut. Henkilökohtaisessa avustuksessa vammaiset, vammautuneet ja kehitysvammaiset henkilöt. Kotisiivouksessa edellä mainitun ryhmän lisäksi iäkkäät henkilöt.
-
Asiakaspaikkamäärä: 20
-
Toimintayksikön vastaava esimies: Elisa Hepo-oja (Puh: 050 307 8118, Sähköposti: jespalvelut@gmail.com)
-
Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta (Helsinki): 18.12.2019
Palveluntuottaja on hyväksytty palvelusetelituottajaksi Helsingin hyvinvointialueella, ja se sitoutuu noudattamaan sekä sääntökirjan yleistä osaa että palvelukohtaista osaa (1.5.2025). Yritys huolehtii, että kaikki palvelua koskevat tiedot pidetään ajan tasalla. Kaikista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa palvelun laatuun, asiakasturvallisuuteen tai hyväksymisedellytyksiin, ilmoitetaan viipymättä hyvinvointialueelle.
2 TOIMINTA-AJATUS, PALVELUN SISÄLTÖ SEKÄ ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET
2.1 Toiminta-ajatus
Toiminta-ajatuksena on tarjota laadukasta ja yksilöllistä palvelua henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut ja jotka tarvitsevat apua ja tukea arjessa selviytymiseen. Pääosin asiakasryhmänä ovat vammautuneet ja kehitysvammaiset henkilöt, jolloin huomioimme vammaispalvelulain säädökset sekä muut asiaan kuuluvat lait.
Palvelutarjontaan kuuluu henkilökohtainen avustus ja kotisiivous seuraavan jaottelun mukaisesti:
-
Henkilökohtainen avustus: Sosiaalista hyvinvointia edistävää toimintaa, kuten ulkoilu, harrastustoiminta, ruoanlaitto, kauppa- ja apteekkikäynnit sekä muut arjen toimintaan liittyvät työt. (Rekisteröitymisajankohta 18.12.2019)
-
Kotisiivouspalvelu: Kodin ylläpitosiivous. (Rekisteröitymisajankohta 23.8.2017)
2.2 Palvelun sisältö (Sääntökirja 1.5.2025)
-
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa sen verran kuin hän välttämättä tarvitsee. Lisäksi vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa yhteensä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan henkilön välttämätöntä avuntarvetta.
-
Henkilökohtainen apu ei ole pääosin hoitoa, hoivaa eikä valvontaa. Avustaja ei ole hoitaja tai asiantuntija suhteessa asiakkaaseen, eikä henkilökohtainen apu korvaa kotihoitoa.
-
Avustaja ei hoida yksin asiakkaan asioita kodin ulkopuolella, vaan asiakas on mukana asiointikäynneillä (esim. kauppa-, pankki-, tai apteekkikäynnit). Avustaja ei myöskään kuljeta asiakasta omalla autollaan, mutta asiakkaan toiveesta avustaja voi ajaa asiakkaan autoa.
-
Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on, että vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa niissäkin tilanteissa, joissa hän tarvitsee toisen henkilön apua. Henkilökohtaisen avun myöntämisen edellytyksenä on, että vammainen henkilö kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä.
-
Henkilökohtainen apu tukee vammaisen henkilön omia valintoja, itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja omannäköistä elämää. Vammainen henkilö määrittelee itse missä, miten ja milloin häntä avustetaan sekä ohjaa ja johtaa avustajan työtä. Henkilöllä saattaa olla voimavaroja määritellä oma avuntarpeensa esimerkiksi vapaa-ajan toimissa, mutta ei muissa päivittäisissä toimissa.
-
Lähtökohtaisesti asiakas perehdyttää avustajan niihin tehtäviin, joita tämän tulee tehdä. Palveluntuottaja vastaa siitä, että avustajilla on riittävä osaaminen ja että nämä saavat riittävän perehdytyksen työtehtäviin. Palvelunjärjestäjä (Helsingin vammaispalvelut) huolehtii tarvittaessa siitä, että vammainen henkilö ja avustaja saavat itsehoidollisten toimenpiteiden edellyttämää ohjausta sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta.
-
Henkilökohtaiseen apuun voi osana palvelun kokonaisuutta kuulua sellaisia avustajan toteuttamia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon. Itsehoidollisia toimenpiteitä voivat olla muun muassa lääkkeiden ottaminen, verensokerin mittaus, verenpaineen mittaus tai katetrointi, jotka avustettava henkilö voisi tehdä itse, mikäli hänellä ei olisi vammasta tai sairaudesta johtuvia toimintarajoitteita.
-
Avustaja voi tehdä näitä toimenpiteitä, jos avustettava henkilö pystyy ohjaamaan häntä näiden tekemisessä sekä vastaamaan omasta lääkehoidostaan. Vastuu on tällöin avustettavalla henkilöllä. Epäselvissä tilanteissa palvelusetelituottajan tulee olla yhteydessä asiakkaan sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan.
-
Henkilökohtaisena avustajana voi erityisestä syystä toimia vammaisen henkilön perheenjäsen (esim. puoliso, avopuoliso, lapsi, vanhempi, isovanhempi, lapsenlapsi tai sisarus), jos se on vammaisen henkilön edun mukaista.
-
Henkilökohtaisen avun myöntäminen perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan tekemään palveluntarpeen arvioon, asiakassuunnitelmaan ja palvelupäätökseen. Päätöksenteossa otetaan huomioon asiakkaan yksilöllinen avun ja tuen tarve, omat toivomukset, elämäntilanne sekä muu palvelukokonaisuus.
-
Asiakassuunnitelmasta tulee käydä ilmi, mitä asiakas tarvitsee ja millä järjestämistavoilla palvelut toteutetaan. Palvelusetelin myöntämistä arvioidessa huomioidaan, että asiakkaalla on riittävä toimintakyky ja tosiasiallinen mahdollisuus käyttää palveluseteliä. Palvelun on vastattava asiakaspäätöksen, Helsingin kaupungin palveluntuottajalle asettamien vaatimusten ja henkilökohtaisen avun yleisiä edellytyksiä. Palveluntuottajan tulee olla yhteydessä asiakkaan sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan, jos asiakkaan tilanteessa tapahtuu oleellisia palveluntarpeeseen vaikuttavia muutoksia.
2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet
Arvojamme ovat laadukas palvelu, asiakaslähtöisyys, osallisuuden edistäminen, yksilöllisyyden kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, yksinäisyyttä vastaan toimiminen sekä yrittäjämielisyys. Punaisena lankana yrityksen toiminnassa on ajatus siitä, että ihminen voi parhaiten silloin, kun hän kokee olevansa arvokas. Jokainen ihminen nähdään yksilönä ilman luokittelua iän tai sosiaalisen aseman mukaan. Sosiaalisten tarpeiden kartoitus ja oikeanlaisen sosiaalisuuden saaminen elämään ovat yksi tärkeimmistä asioista elämän mielekkääksi kokemisen kannalta. Uskomme, että jokainen on onnellinen kun saa olla juuri oma itsensä.
Arvot ovat toimintamme pohjana ja tärkeä ohjenuora rekrytoinnin joka vaiheessa. Ne ovat linjassa palvelusetelijärjestelmän tavoitteiden kanssa, ja niiden toteutumista (mukaan lukien asiakkaan osallisuus, yhdenvertaisuus ja turvallisuus) seurataan säännöllisesti asiakaspalautteen ja henkilöstön arviointien avulla.
3 RISKINHALLINTA JA LAADUNVARMISTUS
3.1 Riskinhallinnan järjestelmät ja ennaltaehkäisy
Riskinhallinnan avain yritystoiminnassa on ennaltaehkäiseminen. Riskienhallintaan varaudutaan selvittämällä asiakkaan tilanne sekä laatimalla palvelusopimus. Dokumenttiin kirjataan ne asiat, jotka yrityksen tulee tietää tarjotessaan palvelua: asiakkaan terveydentilaan liittyvät oleelliset tiedot, jotka voivat olla tärkeitä avun hälyttämisen kannalta, sekä asuntoon ja työhön liittyvät oleelliset tiedot.
Asiakkaan kotia kunnioitetaan. Paras tapa ennakoida riskejä on käydä asiakkaan kanssa läpi mahdollisia riskitilanteita ja keskustelemalla laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvistä ajatuksista ja mahdollisista epäkohdista. Työskentelemme riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi jatkuvasti, minkä vuoksi keräämme vuosittain palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä.
3.2 Uhka- ja väkivaltatilanteet sekä poikkeamat
Työntekijän on aina tiedettävä, miten tilasta pääsee poistumaan (esim. missä ulko-ovi sijaitsee). Puhelin on pidettävä aina lähellä ja nopeasti saatavilla. Väkivaltatilanteessa työntekijä poistuu välittömästi paikalta ja hälyttää apua. Väkivaltatilanteet on aina raportoitava niin pian kuin mahdollista, jotta ne saadaan kirjattua ja sovittua jatkotoimenpiteistä työntekijän ja asiakkaan kanssa.
Emme lähtökohtaisesti ota asiakkaita, joilla on väkivallan riski tai päihdeongelmia. Pyrimme selvittämään asian heti, kun potentiaalinen asiakas, omainen tai yhteistyökumppani ottaa yhteyttä. Koska kaikkea ei aina pystytä etukäteen selvittämään, tiedon kerääminen avustajalta suhteen alettua on tärkeää riskien minimoimiseksi. Yritys noudattaa velvollisuutta ilmoittaa viipymättä hyvinvointialueelle kaikista toimintaan vaikuttavista riskeistä tai merkittävistä poikkeamista. Toimenpiteet dokumentoidaan ja ne ovat pyydettäessä hyvinvointialueen tarkasteltavissa.
Henkilökohtaisen avun sijaisjärjestelyjen tuottamis- ja toteuttamistavat avustajan poissaolon (esim. sairastumisen) varalta on kirjattava asiakassuunnitelmaan ja palvelua koskevaan päätökseen palvelun jatkuvuuden turvaamiseksi.
3.3 Riskien tunnistaminen, käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet
Riskeistä ja turvallisuusasioista keskustellaan työntekijöiden kanssa. Henkilökuntaa neuvotaan raportoimaan havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit johdolle joko suullisesti tai kirjallisesti mahdollisimman pian, jotta asia voidaan kirjata, analysoida ja raportoida. Asiasta ohjeistetaan jokaista työntekijää.
Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet kirjataan niiden tullessa johdon tietoon. Tilanteet kirjataan ylös ja analysoidaan yhdessä työntekijän ja tarvittaessa asiakkaan kanssa. Haittatapahtumat dokumentoidaan siihen varattuun tiedostoon. Haittatapahtumat pyritään käsittelemään asiakasta tyydyttävällä tavalla. Mikäli tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta ja tarvittaessa hänen omaistaan informoidaan korvausten hakemisessa.
Yrityksessä reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin ja laatupoikkeamiin heti. Korjaavat toimenpiteet päätetään, kun tapaus on kirjattu ja siitä on keskusteltu asianosaisten kanssa, tavoitteena ehkäistä vastaava jatkossa. Olennaista on selvittää haittatapahtuman syyt ja tätä kautta työstää ennaltaehkäisyä. Korjaava toimenpide voi olla toiminnan konkreettinen muuttaminen tai hyvitys asiakkaalle, mikäli yrityksen toiminnassa on ollut puutteita. Työskentelyn muutoksista ja turvallisuusasioista tiedotetaan henkilökunnalle yhteisissä kokouksissa tai henkilökohtaisesti. Muille yhteistyötahoille lähetetään tieto kirjallisena.
3.4 Tietosuoja ja Kanta-palvelut
Koska työtä tehdään asiakkaan kotona, korostuu asiakassuhteen luottamus erityisellä tavalla. Asiakkaan henkilökohtaisia tietoja suojellaan niin, että digitaalinen asiakasrekisteri on salauksen takana tietokoneella ja tietoja tarkastellaan vain työkäyttöön tarkoitetuilla laitteilla. Paperille kirjatut asiakassuunnitelmat ja palvelusopimukset säilytetään lukitussa tilassa.
Kanta-palveluihin liittyen yrityksemme ei ole velvoitettu ottamaan käyttöön Kanta-yhteensopivaa asiakastietojärjestelmää, sillä yrityksessämme palvelun toteuttamissuunnitelmat säilytetään manuaalisesti ja Helsingin kaupunki järjestää dokumentit Kantaan.
4 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA
Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Aina kun yritykseen palkataan uusi työntekijä, tutustutaan hänen kanssaan omavalvontasuunnitelmaan. Riskeistä ja turvallisuusasioista raportoidaan aina johdolle, joka kirjaa tapahtuman ja käsittelee sen työntekijän ja tarvittaessa asiakkaan kanssa. Ensiarvoisen tärkeää on luoda sellainen yrityskulttuuri, jossa työntekijöiden on helppo tuoda esiin epäkohtia ja jossa virheistä opitaan. Työntekijät otetaan riskienhallinnan suunnitteluun mahdollisimman paljon mukaan.
Tällä hetkellä Elisa Hepo-oja vastaa omavalvontasuunnitelmasta ja sen seurannasta:
-
Vastuuhenkilö: Elisa Hepo-oja, Puh: 050 307 8118
Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään silloin, kun toiminnassa tapahtuu laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia, kun palveluihin tulee merkittäviä muutoksia tai kun tulee voimaan uusia toimintaan vaikuttavia lakeja. Päivitys tehdään myös silloin, jos vastuuhenkilö muuttuu tai kun työntekijämäärissä tulee merkittäviä muutoksia (esimerkiksi kun työntekijämäärä ylittää kymmenen henkilöä). Omavalvontasuunnitelma on julkinen ja se on nähtävissä yrityksen verkkosivuilla, jonne päivitetty versio ladataan aina nähtäville.
5 ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET
5.1 Alkukartoitus, palvelusopimus ja toteuttamissuunnitelma
Asiakkaan palvelun tarvetta arvioidaan aina suunnittelukäynnillä tai suunnittelukeskustelulla. Tulee selvittää, tarjotaanko palvelua asiakkaalle sosiaalihuoltopalveluna. Tällöin asiakas saa palvelun arvonlisäverottomasti, mikäli hän on omakustanteisesti maksava asiakas. Sosiaalihuoltopalvelun alkukartoitukseen huomioidaan sosiaalihuollon tarpeen peruste, kuten olennainen toimintakyvyn heikentyminen, joka estää asiakkaan suoriutumista arkielämän toimista itsenäisesti. Palvelun tarvetta arvioitaessa ensisijaista on asiakkaan oma näkemys tilanteestaan ja tarvittaessa myös hänen läheistensä näkemys. Palvelut räätälöidään jokaiselle asiakkaalle hänen tarpeitaan ja yrityksen arvoja kunnioittaen, tavoitteena toimintakyvyn ylläpitäminen, edistäminen tai palauttaminen. Alkukartoituksessa huomioidaan myös riskitekijät (terveydentilan riskit, lähipiirin vähyys, yksinäisyys ja fyysiset haasteet).
Alkukartoituksen pohjalta sovitaan arjen avuntarpeista ja ostettavista palveluista. Palvelusopimukseen kirjataan tarjottava palvelu, kesto, tiheys sekä mahdollinen määräaikaisuus. Henkilökohtaisen avun palvelusopimuksessa huomioidaan hyvinvointialueen päätös henkilökohtaisesta avusta ja sen tuntimäärä, ja siihen kirjataan tuntien käyttö sekä muutoksista sopiminen. Henkilökohtaisen avun asiakkaille tehdään vuosittain palvelun toteuttamissuunnitelma-dokumentti kotikäynnillä, missä saatua palvelua ja mahdollisia muutoksia tarkastellaan ja mukautetaan palvelua tarpeen mukaan. Asiakas voi aina halutessaan lopettaa palvelut tai muuttaa niitä.
Avaimet: Tällä hetkellä yritys ei ota vastatakseen asiakkaan avaimista, vaan asiakkaan tulee itse kyetä päästämään työntekijä kotiinsa. Mikäli asiakas haluaa luovuttaa avaimensa työntekijälle, tämä tapahtuu hänen omalla vastuullaan, ja asia mainitaan palvelusopimuksessa.
5.2 Asiakkaan kohtelu ja osallisuus
Itsemääräämisoikeus otetaan huomioon yrityksen kaikessa toiminnassa ja arvoissa. Kunnioitamme asiakkaan elämäntyyliä ja vapautta määrittää oma elämänsä. Pyrimme auttamaan asiakasta elämään haluamallaan tavalla, ellei tämä radikaalisti vaaranna häntä tai ympäristöä. Esimerkiksi alkoholin käyttö tai tupakan poltto ovat asioita, joista ihminen määrää itse. Sisätiloissa tai parvekkeella tupakoinnista on kuitenkin keskusteltava kartoituksessa, sillä se vaikuttaa työntekijään suoraan ja se täytyy ottaa rekrytoinnissa huomioon. Yrityksessä ei rajoiteta asiakkaan itsemääräämisoikeutta, sillä palvelut ovat vapaaehtoisia. Vaaratilanteissa (esim. asiakkaan ollessa itsetuhoinen) otetaan yhteys hätäkeskukseen (112). Vaaratilanteet käsitellään aina asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa.
Asiakas ja lähipiiri otetaan mukaan palvelun ja yritystoiminnan kehittämiseen. Asiakaspalautetta kerätään suullisesti ja sähköisesti vuosittain, minkä lisäksi verkkosivujen kautta voi jättää palautetta milloin vain. Palautteita käydään henkilökunnan kanssa läpi toiminnan kehittämiseksi.
5.3 Asiakkaan oikeusturva ja muistutukset
Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan aina toiminnan kehittämisessä käsittelemällä niitä johdon sekä tarvittaessa henkilökunnan kanssa.
-
a) Muistutuksen vastaanottaja:
Elisa Hepo-oja
Taavetinaukio 3 A 4, 00300 Helsinki
Sähköposti: jespalvelut@gmail.com
Muistutuksen tavoitteellinen käsittelyaika on enintään 3–4 viikkoa sen saapumisesta. -
b) Sosiaali- ja potilasasiavastaavan yhteystiedot:
Helsinki (yhteydenotot ma–to klo 9–11)
Puh: 09 3104 3355, Sähköposti: sosiaali.potilasasiavastaava@hel.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtäviin kuuluu asiakkaan avustaminen muistutuksen tekemisessä. -
c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot:
Puh: 09 5110 1200 (avoinna ma, ti, ke, pe klo 9–12, to klo 12–15)
Valtakunnallinen palvelu, josta saa tietoa kuluttajan oikeuksista ja sovitteluapua kuluttajan ja yrityksen väliseen riitaan.
6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA
6.1 Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta
Palveluissamme pyritään aina hyvään palveluun, joka helpottaa asiakkaan tilannetta ja arkea. Riippuen siitä, minkälaisen palvelun asiakas on ostanut yrityksestämme, pyrimme aina tarjoamaan parhaan mahdollisen laadun. Henkilökohtaisessa avussa painotetaan erityisesti asiakkaan itsenäisyyttä ja osallisuutta oman elämänsä hallinnassa.
6.2 Hygieniakäytännöt
Hygienia-asioista ja yritykselle laadituista hygieniaohjeista puhutaan aina uuden työntekijän kanssa perehdytyksen yhteydessä. Käsien pesun ja desinfioinnin tärkeys on suuri, samoin kuin tarvittaessa maskin ja suojakäsineiden käyttö työturvallisuuden ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Tarvittavat asiakaskohtaiset erityistiedot hygienia-asioista huomioidaan aina palvelusuunnitelmassa. Vastuuhenkilö Elisa Hepo-oja on suorittanut virallisen hygieniapassin.
6.3 Terveyden- ja sairaanhoito avustustyössä
Mikäli asiakkaalla ilmenee palvelua annettaessa terveysongelmia, riippuu toimintatapa ongelman kiireellisyydestä:
-
Kiireetön tilanne: Keskustellaan asiakkaan kanssa asiasta ja sovitaan yhdessä, miten toimitaan (esim. yhteys omaiseen tai terveysasemaan).
-
Kiireellinen tilanne / hätätilanne: Mikäli tapahtuu akuutti sairaskohtaus tai tapaturma, otetaan välittömästi yhteys hätäkeskukseen (112) ja toimitaan annettujen ensiapuohjeiden mukaisesti.
6.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa
Yrityksemme tekee aina tarvittaessa yhteistyötä muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden sekä viranomaisten kanssa. Tähän yhteistyöhön ja tietojen vaihtoon vaaditaan kuitenkin aina asiakkaan tai hänen läheisensä lupa, mikäli asiakas on itse kykenemätön ilmaisemaan mielipidettään asiassa.
7 ASIAKASTURVALLISUUS JA ILMOITUSVELVOLLISUUS
7.1 Ennaltaehkäisy ja huolenpitovelvollisuus
Asiakasturvallisuus on tärkeimpiä asioita yritystoiminnassamme. Turvallisuus varmistetaan selvittämällä asiakkaan tilanne sekä laatimalla palvelusopimusdokumentti sekä keskustelemalla mahdollisista riskeistä, jotka voivat liittyä asiakkaan kotiin tai terveydentilaan. Riskejä pyritään aina ennaltaehkäisemään. Asiakkaan kotona ollessa huomioidaan aina mahdolliset helpot poistumistiet ja palohälyttimet. Henkilöstöllemme suositellaan influenssa- rokotteen ottamista asiakkaiden suojelemiseksi. Palveluturvallisuutta parannetaan palautteen ja koulutuksen avulla.
Palvelusetelituottajana sitoudutaan ilmoittamaan hyvinvointialueelle merkittävistä poikkeamista, kuten tapaturmista, väkivaltatilanteista ja palvelun keskeytyksistä.
Sosiaalihuoltolain (35 §) mukainen ilmoitusvelvollisuus: Mikäli työssä saadaan tietoon, että iäkäs tai vammainen henkilö on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään, terveydestään tai turvallisuudestaan yksin kotona ollessaan, otetaan yhteys sosiaaliviranomaisiin sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi. Yhteydenotto tehdään ensisijaisesti asiakkaan suostumuksella. Jos suostumusta ei voida saada ja huolenpito tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, yrityksen edustajan on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta salassapitosäännösten estämättä viipymättä. Kaltoinkohtelutapauksissa otetaan aina yhteys poliisiin.
7.2 Valvontalain 29 § mukainen ilmoitusvelvollisuus
Mikäli työssämme huomataan epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa, työntekijällä on sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) 29 § mukainen lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa asiasta viipymättä palveluyksikön vastuuhenkilölle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös tilanteita, joissa havaitaan, ettei yrityksemme hoida tehtäviään asianmukaisesti tai toimii muuten lainvastaisesti.
Palvelun vastuuhenkilö ottaa asian heti hoitaakseen ja pyrkii välittömästi korjaamaan ilmoitetun epäkohdan tai sen uhan. Mikäli epäkohtaa ei pystytä omavalvonnallisesti korjaamaan, vastuuhenkilön on ilmoitettava asiasta valvontaviranomaiselle salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen työntekijään ei kohdisteta minkäänlaisia kielteisiä vastatoimia tai seurauksia ilmoituksen tekemisen vuoksi. Tämä ilmoitusvelvollisuus ja suojasäännös käydään jokaisen työntekijän kanssa läpi jo rekrytointivaiheessa ja se on lisätty osaksi virallista työohjeistusta.
8 HENKILÖSTÖ, TOIMITILAT JA TEKNOLOGIA
8.1 Henkilöstörakenne ja rekrytointiprosessi
Henkilöstöä palkataan lisää asiakasmäärien kasvaessa. Rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota tehtävästä riippuen henkilön työkokemukseen ja koulutukseen. Hakijoilta pyydetään aina viralliset tutkinto- ja työtodistukset sekä suosittelijoiden yhteystiedot, joihin ollaan yhteydessä taustojen varmistamiseksi. Henkilöstön ammattitaitoa päivitetään tarvittaessa erilaisilla täydennyskoulutuksilla. Palautteita ja tätä omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi yhdessä koko tiimin kanssa.
Tällä hetkellä yrityksellä on kahdeksan työntekijää. Yrityksen johdossa toimii pätevä sosiaalityöntekijä. Yrityksen toiminnassa käytetään tarvittaessa sijaisia, jotka rekrytoidaan ja valitaan aina saman tarkan haastattelu- ja valintaprosessin kautta.
8.2 Henkilöstön perehdytys ja koulutussuunnitelma
Henkilöstö perehdytetään asiakaskohtaisesti työsuhteen alussa suullisesti keskustelemalla. Tämän lisäksi kaikille työntekijöille lähetetään sähköisesti kirjalliset yleisohjeet avustamistyöstä, hygieniakäytännöistä sekä valvontalain 29 § mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta. Halukkaille työntekijöille on järjestetty ensiapukoulutusta (EA), ja täydennyskoulutustarpeita tarkastellaan yrityksessä vuosittain järjestelmällisesti. Syksyllä 2025 järjestimme työntekijöille ergonomiakoulutuksen. Loppuvuonna 2026 tai alkuvuonna 2027 järjestetään työntekijöille työturvallisuuskoulutus avustustyön turvallisuuden edelleen parantamiseksi.
8.3 Toimitilat
Yrityksen varsinaiset palvelut tuotetaan aina asiakkaiden omassa kodissa. Hallinnollinen työ ja muu yrityksen johtamiseen liittyvä toiminta hoidetaan kotitoimistosta käsin.
8.4 Teknologia ja asiakastietojen käsittely asiakasrekisterissä
Asiakasrekisterin tarkoitus on toimia yrityksen toiminnan tukijalkana. Rekisteriin merkitään aktiiviset ja päättyneet asiakkuudet, jotta palvelunantaja tietää ajankohtaiset asiakasmäärät ja kykenee hoitamaan asiakassuhteita asianmukaisesti. Asiakasrekisteristä huolehtii yrityksen vastuuhenkilö. Toiminnan laajetessa rekisterin käsittelyyn perehdytettäville muille henkilöille painotetaan erityisesti salassapitokysymyksiä ja tehtävän luottamuksellisuutta. Tietosuojavastaavana toimii Elisa Hepo-oja.
Rekisteriin kirjataan asiakkaan nimi, osoite, puhelinnumero, mahdollinen sähköpostiosoite, tilatut palvelut (henkilökohtainen avustus tai kotisiivous) sekä laskutustiedot. Tiedot saadaan suoraan asiakkaalta itseltään tai hänen suostumuksellaan läheiseltä. Rekisteriä pidetään työkäyttöön tarkoitetulla tietokoneella vahvan salasanasuojauksen takana, ja siihen on pääsy vain yrityksen toiminnassa mukana olevilla osakkailla. Henkilötiedot ovat ehdottoman salassa pidettäviä, eikä niitä luovuteta ulkopuolisille. Yritys on laatinut tietosuojalain mukaisen rekisteriselosteen. Rekisteri hävitetään tietoturvallisesti, mikäli yritystoiminta päättyy.
Työntekijät kirjaavat tehdyt työtunnit online-pohjaisen ohjelman avulla. Kotisivut toimivat yrityksen tärkeimpänä julkisena viestintävälineenä.
9 YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA
Asiakaspalautetta, henkilökunnan palautetta ja tarvittaessa lähipiirin palautetta kerätään järjestelmällisesti vuosittain. Tämän tiedon pohjalta palvelun laatua ja asiakasturvallisuutta kehitetään jatkuvasti. Tietoon tulleiden epäkohtien pohjalta selvitämme kehittämistarpeet välittömästi ja laadimme kirjallisen suunnitelman niiden korjaamiseksi.
Kehittämissuunnitelmaan sisältyy myös säännöllisen virkistys- ja koulutuspäivän suunnittelu ja toteutus työntekijöille. Yrityksen kasvaessa osakkaiden työnkuvia organisoidaan tarpeen mukaan uudelleen. Kehittämissuunnitelma päivitetään vuosittain, jolloin tarkastellaan myös edellisen vuoden tavoitteiden toteutumista. Suunnitelmaan on lisätty velvoite huomioida Helsingin kaupungin sääntökirjamuutokset vuosittain ja perehdyttää henkilöstö uusiin vaatimuksiin viipymättä.
10 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA JA VAHVISTUS
Omavalvontasuunnitelman hyväksyy, vahvistaa ja sen toteutumista valvoo toimintayksikön vastaava johtaja.
Paikka ja päiväys:
Helsinki 30.9.2026
Allekirjoitus:
Elisa Hepo-oja
Toimintayksikön vastaava esimies, JES Palvelut Oy
11 LÄHTEET
LOMAKKEEN LAADINNASSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA OPPAITA, OHJEITA JA LAATUSUOSITUKSIA:
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, Ammattieettinen lautakunta: Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet.
http://www.talentia.fi/files/558/Etiikkaopas_2012.pdf
STM:n julkaisuja (2011:15): Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuusasiantuntijoille:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112106/URN%3aNBN%3afi-fe201504226148.pdf?sequence=1
STM:n julkaisuja (2014:4): Lastensuojelun laatusuositus
STM:n julkaisuja (2013:11): Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110355/ISBN_978-952-00-3415-3.pdf?sequence=1
STM:n oppaita (2003:4): Yksilölliset palvelut, toimivat asunnot ja esteetön ympäristö. Vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus
https://www.thl.fi/documents/10542/471223/asumispalveluiden%20laatusuositus.pdf
Potilasturvallisuus, Työsuojelurahasto & Teknologian tutkimuskeskus VTT: Vaaratapahtumista oppiminen. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiolle
Turvallisen lääkehoidon suunnittelun tueksi:
Turvallinen lääkehoito -opas: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030
Valviran määräys terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanneilmoituksen tekemisestä:
Valviran määräys 4/2010: https://www.valvira.fi/-/maarays-4-2010-terveydenhuollon-laitteesta-ja-tarvikkeesta-tehtava-ammattimaisen-kayttajan-vaaratilanneilmoitus
Tietosuojavaltuutetun toimiston ohjeita asiakas- ja potilastietojen käsittelyyn
Rekisteri- ja tietoturvaselosteet: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/materiaalia/lomakkeet/rekisteri-jatietosuojaselosteet.html
Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa:
Henkilotietolaki_ja_asiakastietojen_kasittely_yksityisessa_sosiaalihuollossa.pdf
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon sekä muuta lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/File/eef14b19-bacf-4820-9f6e-9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf)
Lastensuojelun määräaikojen omavalvonta
Toimeentulotuen määräaikojen omavalvonta